Monday 23 November 2015

Jätkä 1.12.1999 - 24.8.2015

Jätkä lived a little bit over 15,5 years. He came to us 5 years old, so he spent 10 years in our pack.
He was very good add to our rookie team. Jätkä was excellent leader and teached good skills to our young dogs Witsi and Geea. He was our first working champion and also show champion.
__________________________________________

Jätkän vointi huononi kevään ja kesän kuluessa. Vielä se kuitenkin jaksoi tehdä lyhyitä metsälenkkejä ja oleskella pihalla. Kesän lopussa tuli kunnossa taas romahdus alaspäin, joten oli aika päästää se kivuistaan.

Jätkä lopetettiin reilu 15,5-vuotiaana. Meidän laumaan Jätkä muutti reilut 10 vuotta sitten. Sopeutumisen jälkeen siitä tuli oikein mainio koira omaan valjakkoomme. Valjakossa Jätkä työskenteli aina keskittyneesti ja melko totisesti. Siitä tuli ensimmäinen käyttövaliomme kuten myös muotovalio. Witsi ja Geea pääsivät oppimaan johtajakoiran taitoja Jätkän rinnalla ja niistä kehittyikin hienoja johtajia.


Jätkä and Uwa leaded team 2006 in Finnish Championships

Hiking Hetta-Ylläs 2009

Hiking at Palakoski 2007

Jätkä and Uwa leaded team in Valkeakoski 2006

Jätkä and his best friend, half brother Nome in Tervastulet-race (3 *50 km) 2005

Near 11 years old Jätkä in Luumäki dog show 2010, BOB & BIS-vet 1

Jätkä in speciality show 2008 (c) Saana Monten

Jätkä's last morning, son Taiku behind Jätkä and also half brother Nome.

Saturday 21 November 2015

Hiking Olderfjord-Nordkapp / Norway

This year Anne and Taiku did traditional hiking trip to Norway. Route was nearly part of E1- longdistance path (Sisilia-Nordkapp) from Olderfjord to Nordkapp. Our hiking trail was near 130 km long. Sometimes markings were better and sometimes there were not markings or trail. You must have the map and compass. Landscapes were very beautiful and the trail was easy travel with dog.
______________________________________
 
Tänä vuonna Annen perinteinen syysvaellus suuntautui Pohjois-Norjaan. Matkaseurana oli ikäjärjestyksen mukaisesti seuraava koira eli Taiku. Reittinä oli E1-pitkänmatkan vaellusreitin päätepisteen osuus Olderfjordista Nordkappiin välillä omia reittejä soveltaen. E1- vaellusreitin viimeinen osuus Norjassa merkittiin 2013. Reitin toinen päätepiste on Sisiliassa eli reitillä ainakin riittää pituutta. Itse tuli vaellettua ”vain” n. 130 km rinkka selässä + päiväretket. E1-reitti kulkee osittain teitä ja mönkijäiuria, mutta paikoittain ei ole polkua eikä reittimerkkejäkään eli kartta ja suunnistustaito on ehdoton. Reitin varrella on kuitenkin hyviä kiintopisteitä kuten poroaitoja ja Jäämeren rantaa, joihin tukeutua. Poroaidoissa ei ole aukkoja, joten välillä joutui etsimään sopivaa kohtaa, josta kaikki (koira, rinkka, vaeltaja) mahduttiin ali tai yli (nostamalla). Kesäaikaankin vieraskirjojen mukaan reittiä kulkee hyvin vähän vaeltajia (muutama merkintä kuussa). Matkalle ei osunut mitään hurjia ylityksiä tai kivikkoja, joten reitti oli varsin koiraystävällinen.

 
9.8 We travelled in full train Helsinki-Tampere-Rovaniemi.
-------------------------------
9.8 su Päästiin ensin kyydissä Helsinkiin juna-asemalle illan viimeiseen junaan. Tampereella vaihdettiin Rovaniemelle menevään yöjunaan, joka oli jokaista paikkaa myöten täynnä. Onneksi paikka lemmikkieläinvaunusta oli varattu etukäteen, mutta Taiku joutui nukkumaan aika ahtaassa tilassa vieraiden ihmisten jalkojen seassa. Ihan hyvin selvittiin junasta, mutta melko väsyneinä hälinän vuoksi.

10.8 Morning in Rovaniemi and trip continued by bus to Olderfjord. It took near one day to travel from home to startpoint, Olderfjord.
First evening we hiked  about 6 km on road and then it was time to sleep in tent.
--------------------------------
10.8 ma Aamulla olimme Rovaniemellä, josta jatkoimme tunnin odottelun jälkeen bussilla eteenpäin. Eväsleivät unohtuivat kotiin jääkaappiin, joten tunnin tauolla oli hyvä suunnata kauppaan. Maisemia katsellen ja pysähdyksillä jaloitellen ohitettiin Sodankylä, Ivalo, Inari, Karigasniemi,  Norjassa Karasjoki ja Lakselv. Jäämeren rannalla auringonlaskussa maisemat olivat upeita. Ilta yhdeksän maissa oltiin perillä Jäämeren rannikkokylässä Olderfjordissa. Bussimatka kesti yhteensä n. 10 tuntia ja koko matka pohjoiseen aavistuksen vajaa vuorokauden.
Illalla käveltiin tietä pitkin n. 6 km, kunnes alkoi tulla pimeää. Rinkan koko ja tavaramäärä Taikulla näytti kait toivottomalta, koska 200m ”vaelluksen” jälkeen pysähtyi ensimmäinen ystävällinen norjalainen ja kyseli minne matka. Olisi tarjonnut kyydin lähes vaelluksen päätepisteeseen Nordkappiin, ei kuitenkaan huolittu sitä. Muuten niin leiriystävällisissä maisemissa telttapaikan etsinnän kohdalla näkyvissä oli vain kosteaa pusikkoa. Teltta tuli pystytettyä sinne pusikkoon ötököiden keskelle alle 100 m. tiestä. Uni maittoi kuitenkin hyvin lähes parin vuorokauden nuokkumisen jälkeen.

11.8 First real hiking day.  Day started with some kilometers hiking on road 889 and there we saw the red markings. Trail went up to mountains. There was beautiful landscape to Barents Sea. Trail was easy Atv-trail to Stohpojohka-cottage where we had lunch break. After break we followed reindeer fence and very thin trail near it.  We put our camp after Ruossajavrrit lakes before big hill to top of mountains.
---------------------------------
11.8 ti Aamulla teltta nopeasti kasaan ja takaisin tielle. Pari Havoysundiin matkalla ollutta norjalaisautoa pysähtyi juttelemaan ja opasti, mistä viitoitukset lähtevät. 10.00 päästiin varsinaiseen asiaan eli lähdettiin nousemaan polkua ylös tunturiin kohti pohjoista. Tunturien rinteillä näkyi lumilaikkuja ja aurinkoisessa säässä Jäämeri ja tunturit näyttivät varsin upeilta. Keli oli suorastaan kuuma. Aamupalapuuro tuli keitettyä siis hienoissa maisemissa polun varrella ja retkifiilis oli korkealla. Polku oli (vielä) hyvin selkeä merkkeineen.
Hieman ennen ruokataukoa taivaalle kerääntyi tummia pilviä. Kiiruhtaen ehdittiin juuri tuulelta ja myräkältä suojaan avoimeen mökkiin Stohpojohka joen rannalle. Joku paikallinen oli lahjoittanut mökin vaeltajien käyttöön ja se olikin varsin hyvin varusteltu. Sopivasti myräkän lakattua lähdettiin taas matkaan. Nyt selvisi, mistä netissä ja vieraskirjassa oli varoiteltu: polkua ei enää ollut ja reittimerkitkin harvenivat lähes olemattomiin. Onneksi poroaitoja seuraamalla oli helppo pysyä kartalla. Sää parani taas aurinkoiseksi ja matka taittui jyrkkärinteisten tunturien viertä joutuisasti. Leiri pystytettiin juuri ennen kuin polku kääntyi jyrkästi ylös tunturien huippuja kohti. Vieressä oli vanha poromiesten kodan tyyppinen majoite/sääsuoja ja lampeen laskeva tunturipuron varrella. Poroaitarullaan sai Taikun kiinni ja maisemat alas olivat hienot. Aivan hiljaista, eikä jälkeäkään ihmisistä missään (rakennelmaa ja poroaitarullaa lukuun ottamatta). Ensin vuorossa oli peseytyminen purossa ja illalla käytiin vielä kävelemässä parin sadan metrin päässä olleella jäätiköllä.

Just after Stohpojohka

There is trail (or not)

Snow near tent camp

Camp
12.8 Weather was rainy. We started hiking up to the hill and followed reindeer fence again. Near the top of mountains there were many clouds and it was windy.  Sometimes we saw some beautiful landscapes down in the valley.  On afternoon we saw a good lunch break place, very small cottage Vardancohka. Cottage was very nice and warm. After a long break we continued walking to Austerbotnen-bay near Barents Sea. Evening was warm and sun set looked great.
-----------------------------------------------
12.8 ke Aamulla lähdettiin liikkeelle suht aikaisin kosteassa ja tuulisessa säässä. Edessä oli jyrkkä ja kivinen nousu tunturien huipuille. Reittimerkkejä ei ollut ainakaan turhan tiheästi ja välillä kadotettiin reittimerkit sumussa. Poroaidat pelasti tilanteen, niitä oli helppo seurata. Tosin poroaidalla kohdattiin myös karmiva näky: äskettäin kuollut ja osittain nokittu poro, joka oli takajalastaan jäänyt aitaan kiinni. Välillä alapuolella olevat pilviverhot aukesivat sateen keskeltä ja ympäristön hienot maisemat näyttäytyivät. Tuuli oli varsin kova ja tihkusadetta tuntui tulevan vaakasuorassa. Sateessa ja aitoja ylitellessä ei huvittanut pitää pitkiä taukoja. Hiljalleen laskeuduttiin alaspäin ja näkyvyys parani, mutta tuuli yltyi ja välillä sai tehdä töitä pitääkseen tasapainonsa. Alhaalla erään lammen rannassa sää alkoi tyyntyä ja sadekin lakkasi. Jo kaukaa näkyi tunturien välistä pienen pieni mökki (ehkä n. 2*2 m)nimeltään Vardancohka. Se osoittautui varsin viihtyisäksi myöhäiseksi ruokailupaikaksi. Päästiin taas yltyneeltä sateelta ja viimalta suojaan (+keitin lämmitti koko mökin) ja oikeastaan siellä oli kaikki oleellinen: laverit patjoineen kahdessa kerroksessa, pieni pöytä, luettavaa ja yksi ikkuna upeilla maisemilla. Pitkän kuivattelutauon jälkeen matka jatkui paremmassa säässä. Pienen harhailun jälkeen reitillä näkyikin jo Jäämeri edessä ja Mageroyan saari taaempana. Jäämeren lahdesta tuulelta suojasta löytyi aivan mahtava telttapaikka. Auringon laskiessa herättiin vielä katselemaan punertavaa auringonlaskua merelle.

Landscapes

Vardancohka

First sight to Barents Sea (in horisont)

Austerbotnen bay

Beautiful tent Place near a little river

Evening sight from tent

13.8 At morning we hiked on sunny beach and had many nice pauses. Then we turn to East and Lafjorden-bay. Lunchbreak was near Lafjord-river. It started to rain again.  We hiked up to hill and met first hiker on trail. After some hours walking we finally saw road and tunnel. We put our camp near Nordkapp tunnel. Because all clothes were wet and there was very windy, it was nice to spend evening only inside tent. At night wind got stronger and stronger, but luckily tent was good.
------------------------------------------------------
13.8 to Matkaa jatkettiin pitkin Jäämeren rantahiekkaa hienojen simpukankuorien seassa. Rannalla oli paljon mereltä sinne päätynyttä tai hylättyä tavaraa.  Sää oli mainio: tyyntä ja auringonpaistetta. Pidettiin taukoa useampaan kertaan, varsinaista rantalomailua J Rannalta ei olisi millään malttanut kääntyä itää kohti.  Onneksi edessä oli uusi lahti ja kolmaskin. Kauempana merellä matkasi Hurtgruten ja pian edessä oli muutama kalastajamökki. Sää muuttui taas sateiseksi. Ennen Jäämeren rannasta tunturiin nousua pidettiin ruokatauko. Viimeisen virtaavan joen kahlauksessa olisi pitänyt keskittyä hieman enemmän ja ottaa kengät pois. Märillä kengillä jatkettiin siis sateessa tunturien keskellä. Eräässä rinteessä tuli vastaan ensimmäinen ihminen. Itävaltalainen vaeltaja oli matkalla Nordkappista Narvikiin. Nordkappin pitkästä tunnelista selviäisi kuulemma kyllä ja jotain positiivistakin: siellä ei sada tai tuule ja reitiltäkään ei voi eksyä. Tunturien rinteet olivat jyrkkiä ja alhaalla virtasi jokia. Hieman erilaista, mutta hienoa. Märillä kengillä ei jokien ylityksissäkään tarvinnut varoa. Lopulta kaukana alhaalla näkyi taas meren ranta, autoja ja tunnelin suu. Lasku solaan ja tunnelin suulle oli jyrkkä. Solassa tuuli kovasti ja märissä vaatteissa alkoi palella. Hieman suojaisampaa telttapaikkaa sai hakea hetken ja silti teltan pystytyksessä piti olla tarkkana. Loppuilta tuli vietettyä teltan eteisessä telttakankaan paukkuessa ja vääntyillessä tuulessa. Kuivissa vaatteissa tuulelta suojassa oli kuitenkin varsin mukavaa. Yöllä tuuli vain yltyi ja nukkuminen oli katkonaista, mutta kunnon teltta pysyi hyvin pystyssä.

The beach
Break near Barents Sea
First other hiker took this photo
There it is! Nordkapp tunnel behind hills

Trail to river was not easy
14.8 We woke up very early (about 4.30). Weather was awful. When I packed tent, I lost map to wind. In 7km tunnel under Barents Sea there was silent and dark, but no wind or rain. Early morning we were in Mageroya-island. Situation looked not very good. Clothes were wet ->cold, weather was awful expecially wind and reserve map was under all backings. We hiked on road to Sarnespollen-bay. Then we went to West. There wasn’t markings, but a little trail up to mountains. It was time to take long break and wait if weather will be better. Inside tent, new warm clothes, extra good food  and long rest -> much more positive attitude. At afternoon weather was better and we continued hiking without trail. In evening we walked long part Nordkapp-road. Last break was in Tufjorden beautiful bay. There was also two bikers from Poland. They have had long trip with bikes and this was their last stop before Nordkapp. We got good extra meal from them and walked last kilometers to Rundvatnet-lake.
-------------------------------------------------
14.8 pe Tarkoituksella herättiin jo aamuyöstä, jottei kapeassa tunnelissa ei olisi paljoa liikennettä. Tuuli oli kova ja kartta lähti telttaa purkaessa ilmeisesti tuulen matkaan. 7 km pitkässä tunnelissa oli sitä vastoin tyyntä, mutta synkkää. Ilma tunnelissa ei ollut kovin hyvä ja saastepölyä oli kaikkialla. Taiku oli mahanalusta myöten musta. Reunassa kulki kapea kävely/pyörätie. Autojen äänet kaikuivat jo kaukaa ja valot suorastaan sokaisivat ohi kulkiessa. Pitkän nousun lopussa tunnelin päässä näkyi valoa, mutta myös sadetta ja tuulta. Seuraava pätkä oli ehdottomasti reissun kurjin. Hyvällä säällä olisi voinut olla toisin. Tiellä kävellessä tuuli oli navakka erityisesti silloilla, vaatteet läpimärkiä, märät kengät hiersivät jalkoja ja karttakin kateissa. Pysähtyä ei voinut, ettei tulisi vielä kylmempi. Autot väistelivät kiltisti ja monet myös kuvasivat reppukoiraa. Joku keskieurooppalainen toimittaja myös haastatteli, joka nosti vähän fiilistä. Ulkomuistista siirryttiin tieltä reitin mukaiseen solaan, vaikka reittimerkkejä ei näkynyt. Koska tunnelma oli hieman ankea, tarkoitus oli pitää pitkä leiritauko ja katsoa sitten tilannetta uusiksi. Teltta pystyyn, kuivaa päälle, ruokaa (ja jälkiruokaa) sekä lepoa.  Tauon aikana sade ja tuulikin oli lakannut. Varakarttakin löytyi ja matka jatkui iloisella mielellä ylöspäin. Epämääräinen polku katosi jossain vaiheessa kokonaan ja koska reittimerkkejä ei ollut, kuljettiin omia reittejä eteenpäin. Ohitettiin useampi hieno vesiputous ja ylempää katsottuna sola ja sen takana avautuva Jäämeri näyttivät aika hienoilta. Jossain vaiheessa päädyttiin Nordkappiin menevälle tielle ja seurailtiin sitä sitten illan viimeiset kilometrit. Autoja oli liikkeellä, mutta väistivät hyvin jo kaukaa. Vuonon rannalla tien vieressä oli levähdyspaikka, jossa pidettiin vika tuulinen tauko. Paikalle saapui myös pari puolalaista pyöräilijää. Heillä pitkä reissu Puolasta Nordkappiin pyöräillen olisi illalla päätöksessä, joten he kokkasivat ja tarjosivat ylimääräisiä ruokia. Kunnon illallisen jälkeen jatkettiin vielä tietä myöten lähelle Skarsvågin risteystä. Teltta oli lähellä tietä, joten alkuyöstä kuului hyvin, kuinka turistit matkustivat bussilasteittain Nordkappin auringonlaskua katsomaan.

7 km Nordkapp tunnel under sea

Sarnesspollen-bay
Tufjorden
Sarnesspollen 
15.8  First step was walk from Rundvatnet near toJalgavarri by road. Then we hiked without trail and ended up to Knivskjellodden-trail. We left backcakings toNorthest lake and walking to real Northest point Knivskjelodden. Then we walked back to lake and spent evening in camp.
------------------------------------------------
15.8 la Aamupalan jälkeen jatkettiin taas tietä myöten. Poroja näkyi joka puolella. Edessä oli pitkä ja jyrkkä nousu. Tie oli pelottava ja kapea. Autoilijat tsemppasivat hyvin nousussa vilkuttelemalla ja kuvailemalla. Onneksi Taiku toimi hyvin vetoapuna (lienee porot syynä). Nousun jälkeen siirryttiin pois tieltä avomaastoon. Samalla jätettiin koko E1-vaellusreitin seuraaminen. Ruokatauon aikoihin osuttiin Nordkappin tien varresta Knivskjeloddeniin (eli oikeaan pohjoisimpaan kohtaan) menevälle vaellusreitille, jota jatkettiin pohjoista kohti. Polulla kohdattiin reippaita viikonloppupatikoijia. Sää oli suht tyyni vaikkakin pilvinen ja aikaakin oli hyvin, joten rinkat saivat jäädä Skandinavian (Euroopan?) pohjoisimman lammen rannalle ja matka jatkui pohjoisinta niemenkärkeä kohti. Ensin oli jyrkkä laskeutuminen Jäämeren lahteen. Lahdessa olisi ollut upea telttapaikka, mutta se tuli jo etukäteen hylättyä mahdollisen tuulen yltymisen pelossa. Reitti jatkui välillä liukkaitakin rantakallioita pitkin Knivskjelloddeniin. Määränpäässä oli pohjoisimmasta pisteestä kertova pyykki sekä vieraskirja. Jonkin aikaa syötiin eväitä ja tuijoteltiin loppumattomalle merelle. Ei nähty valaita, mutta muutama rahtilaiva erottui kaukaisuudessa. Pohjoismantereelle olisi vain reilu 200 km. Idässä näkyi lahden takana jyrkänteen päällä Nordkapp, jota turisteille markkinoidaan pohjoisimpana pisteenä. Palattiin samaa reittiä lammelle, jossa nautittiin rauhallisesta illasta. Lammen toisella puolella näkyi kaukana yksi telttakunta.
Taiku and reindeers

Knivskjellodden, the true northest point
Knivskjellodden, Nordkapp in background



16.8 This was extra day and weather was very sunny without wind. We did day trip to Tunes and left backbackings near trail. Last tent place was near Nordkapp on a little pond. Evening was very warm and beautiful.
--------------------------------------------
16.8 su Alkuperäisessä reissusuunnitelmassa oli varattu yksi varapäivä esim. jos edellisenä iltana koluttuun pohjoisimpaan pisteeseen sää olisi ollut la liian huono. Aurinko suorastaan porotti. Varapäivän ajankuluksi vaellettiin hieman takaisinpäin Knviskjellloddenin ja Tunesin risteykseen. Rinkka jäi siihen ja tehtiin nautiskellen päiväreissu Tunesin niemen kärkeen. Reitti oli merkitty kartalle, mutta maastossa merkkejä (luonnollisesti ilman polkua) näkyi noin 0,5-1 km välein. Auringonpaisteessa sää oli lähes hellelukemissa. Kyllä kelpasi tutustua kauniiseen ja alueen koskemattomimpaan seutuun. Takaisinpäin tullessa kohdattiin päivän ainoat vaeltajat. Sama pariskunta tavattiin vielä reissun viimeisenä yönä sattumalta. Rinkka oli tallessa ja kartta-kompassiyhdistelmällä otettiin suunta avomaastoon Nordkappia kohti. Kartasta löytyi sopivasti pieni suojaisa lampi, johon tehtiin leiri. Lammessa oli hyvä peseytyä ja pyykätä. Eteläreunalta lumella ja jäällä reunustetun lammen vedellä ja hellelukemissa olevan ilman välillä oli pientä kontrastia. Auringossa oli hyvä kuivatella ja kokata kaikkia jäljelle jääneitä ruokia. Ilta-auringossa tutkittiin vielä hieman ympäristöä. Teltassa oli hiostavan kuuma vielä illallakin ja Taikun oli vaikea olla. Niinpä kaikki ovet oli avattava ja yöllä sitten heräsi siihen, että onpa makuupussin ulkopuolella nukkuessa kylmä.
Tunes and cruise boat in north
Landscapes from Tunes
Taiku had fun in beautiful landscapes


Last tent place, waiting food
Evening near Nordkapp, tent is near lake.
17.8 We hiking some kilometers to Nordkapp road and Nordkapp hall. We spent the whole day there in sunny weather. Many tourists wanted to take photo with blue-eyed Taiku. Taiku waited some hours outside . Inside there were film hall, tax free shops, museum, restaurants and of course many tourists. Soon it was evening and we went to watch sun set like many other tourist. After midnight we jumped to bus and slept some hours in Honningsvåg.
--------------------------------------------
17.8 ma Aamulla vaellettiin kohti Nordkappin tietä. Suora suunta ei ihan pitänyt, mutta lopulta päädyttiin tielle. Sitä tallusteltiin viimeiset kilometrit Nordkappiin. Ensin ohitettiin maksupiste puomeineen. Omin voimin paikalle tulevilta ei peritä maksua, joten vahti vain toivotti tervetulleeksi. Sää oli aurinkoinen ja kirkas. Ensin haettiin kraanavettä ja sitten kierreltiin hieman alueella. Alueelta löytyi useampi patsas ja taideteos. Pohjoisimmalla jyrkänteellä oli monumentti, jossa käytiin kuvattavina.  Paikalla oli  paljon turisteja. Ihmisiä tuli ja meni bussilasteittain ja omilla autoilla. Ruokien kokkailun jälkeen oli aika tutustua turistikeskukseen eli Nordkapp halliin. Taiku jäi ulos suojaisaan rakennuksen sisennykseen rinkan ja muiden tavaroiden kanssa. ”Vahtikoira” viihtyi kolossaan erinomaisesti. Nordkapphallissa päivä kului rattoisasti. Siellä oli iso matkamuistomyymälä, useampi ravintola, elokuvateatteri, alueesta kertova näyttelykäytävä ja alueen linnustoesittely. Välillä Taiku pääsi hieman jaloittelemaan vapaana hiukan kauempana keskushallista. Alkuilta otettiin rennosti piha-alueella retkipatjalla makoillen ja kirjaa lueskellen. Illalla siirryttiin taas lähelle jyrkänteitä. Väkeä kertyi kokoajan lisää seuraamaan pian tulevaa auringonlaskua. Taiku pääsi varmaankin lähes sadan turistin kameraan. Moni turisti halusi kuvata itsensä sinisilmäisen huskyn kanssa. Auringonlasku Jäämerelle näytti hienolta, mutta vähän aikaisemmin horisonttiin ilmestyneet pilvet estivät parhaimmat näkymät (näin kertoi eräs oppaista). Taivas loisti punaisena ja ihmisiä parveili ulkoalueella. Hiljalleen väentungos väheni ja yö alkoi pimentyä. Sisällä ehti vielä lämmitellä ja hyvissä ajoin siirryttiin 1.00 pihalta Rovaniemelle lähtevälle bussille. Bussikuskin kanssa juttelun jälkeen startattiin ainoina matkustajina etelää kohti. Bussin ikkunasta oli hyvä bongailla tuttuja paikkoja ja näkymiä punertavalle Jäämerelle.  Honningsvågissa kuski jätti meidät vajaaksi kolmeksi tunniksi bussiin nukkumaan.

Norkapp monument and endless sea.
Knivskjellodden, there we were two days ago.
Taiku and Nordkapp hall
E1-long distance hiking route monument. We followed many days this trail. 
Sun set in Nordkapp
Sun set in Nordkapp, tourists and monument
Last walking before bus left. 
18.8 Our bus left early morning from Honningsvåg. We spent whole day in bus an watched landscapes. In the evening we arrived  Rovaniemi. Next step was Rovaniemi-Helsinki by night train.
-----------------------------------------------
18.8 ti Aamulla neljän aikoihin seuraavan vuoron kuski tuli avaamaan bussin ovet ja sitten lähdettiin taas matkaan. Kuski oli sama kuin tullessa. Magaroyan saaren puolella aamun sarastaessa merellä kuulemma näkyi pyöriäisiä, mutta eipä niitä tullut huomattua. Aika kului välillä torkkuen ja välillä maisemia ihaillen. Ensimmäinen tauko oli Olderfjordissa eli paikassa, josta lähdimme vaellukselle reilu viikkoa aikaisemmin. Lakselvin tauolla oli vihdoin aikaa käydä kaupassa ostamassa eväät loppumatkalle. Seuraavana olivat vuorossa Karasjoki, Karigasniemi, Inari ja Ivalo. Taiku matkusti bussissa nätisti ja aina tauoilla kävimme kävelemässä.  Noin 17 olimme viimein Rovaniemellä. Tuntui kuin olisimme olleet jo lähes perillä. Loppumatka taitettiin taas perinteisesti junalla. Junassa matkustajat ja koirat vaihtelivat eli uni oli hieman katkonaista.
Whole day in bus
19.8  Riitta waited us in Helsinki and finally we arrived  home. It took over 30 hours straight travel with public traffic.
---------------------------------
19.8 ke Aamulla ennen 7.00 oltiin Helsingissä, josta Riitta nouti matkalaiset. Kotimatka Nordkappista yhtä kyytiä (lukuun ottamatta parintunnin nukkumataukoa bussissa Honningsvågissa)matkustaen kesti julkisilla siis reilut 30 tuntia. Ei ihme, että koira ja vaeltaja olivat melko väsyneitä, mutta onnellisia.