Wednesday 21 September 2016

Speciality show results

17-18.9 Taiku and Soyka were in speciality show of Siberian husky club.
Taiku got VG (very good) from working class. Judge was Mari Pajaskoski (kennel Arctic Soul). Soyka got EXC (excellent) and was 3.th best in junior class. Judge was Tapani Pukkila.
 Taiku was in Aurinkoniityn breeder class, 2nd best breeder class, with his brothers Vinha and Luca and their sister daughter Unna (3 Jätkä's sons and his daughter puppy). Soyka was in Icesmiles breeder class, 4.th best breeder and also in Sedna's progeny group in progeny class.

Results
________________________________________________

17-18.9 Taiku ja Soyka osallistuivat erikoinäyttelyyn kivoin tuloksin (arvostelut alla). Paikalla oli myös paljon tuttuja ja koirien sukulaisia. Molemmat koirat osallistuivat myös sunnuntaina kasvattajaluokkiin. Taiku esiintyi Aurinkoniityn kasvattajaryhmässä yhdessä veljiensä Vinhan (Aurinkoniityn Topaasi), Luca (Aurinkoniityn Tehopakkaus) ja siskontyttö Unnan (Aurinkoniityn Uniikki) kanssa. Koko nelikko oli siis Jätkän lapsia tai lapsenlapsia. Tuloksena oli kunniapalkinto ja kasvattajaluokkien toinen sija. Soyka esiiintyi Icesmile'sin ryhmässä, joka sijoittui neljänneksi. Lisäksi Soyka oli emänsä Sednan jälkeläisryhmässä.

Taiku,  KÄY EH (tuomarina Mari Pajaskoski)
Keskikokoa kookkaampi, Hyvät mittasuhteet. Kokoon nähden riittävä raajaluusto ja sukupuolileima. Hyvä kallo, hieman pitkä kuono. Hyvät korvat. Kaunis kaula. Hyvä olkavarren pituus, voisi olla viistompi. Kokoon nähden hieman kapea kauttaaltaan. Liikkuu kevyesti, voisi olla voimaa enemmän. Hieman ahtaasti takaa , ok edestä. Hyvä häntä. Erinomainen karvapeite & luonne.
 Soyka, JUN ERI, JUK3 (tuomarina Tapani Pukkila)
Mittasuhteiltaan oikea. Hyvä pää ja korvat. Sopusuhtainen runko. Hyvä häntä. Riittävät kulmaukset ja suorat liikkeet.  Turkki ja luonne ok.
Taiku in ring (c) Janika Setälä
Soyka (c) Jussi Pietikäinen
Soyka (c) Kirsi Talonpoika
Soyka (c) Kirsi Talonpoika
BIS2 breeder class, Aurinkoniityn kennel. Jätkä's sons Aurinkoniityn Topaasi, Taikuus and Tehopakkaus and their sister puppy Aurinkoniityn Uniikki (c) Kati Molander
Soyka in breeder class (c) Kati Molander
Aurinkoniityn breeder class, Taiku 2.nd from left (c) Kati Molander
BIS4 breeder class, Icesmile's kennel. Soyka 2.nd from left. 1.st dog from right was BOB Icesmile's Malina (c) Kati Molander

Thursday 15 September 2016

Hiking at Muotka

1.9-10.9.2016 Anne and Sola were in Lapland. Hiking week in Muotkatunturi wilderness area.
1.9-10.9 Sola pääsi Annen mukaan perinteiselle syysvaellukselle. Ikäjärjestyksen perusteella vuoro olisi ollut tunnin vanhemmalla Siinalla, mutta Sola pääsi kevään kasvainennusteen vuoksi reissuun jo tänä syksynä. Reissukohde oli tänä vuonna Muotkatunturin erämaa-alue.Valitettavasti puiden lehdet olivat jo lähteneet, joten kunnollinen ruska jäi näkemättä. Ei se kuitenkaan reissua haitannut. Alue oli mukavakulkuista helppoa tunturimaastoa pääasiassa eli koiran kanssa kivaa kuljettavaa. Vedet olivat tänä vuonna ylhäällä, joten välillä maasto oli melko märkää ja ylityksissä täytyi keskittyä.

1.9 Helsinki- Rovaniemi by train
1.9 Iltajunalla lähtö Helsingistä. Totta kai juna oli myöhässä, mutta vaihto Seinäjoella toiseen junaan onnistui. Lemmikkivaunussa ei pahemmin ollut ruuhkaa.

2.9 Rovaniemi- Kaamasmukka by bus. First hiking day Kaamasmukka-Garegasgeazejarvi.
2.9 Rovaniemeltä matka jatkui bussilla Kaamasmukkaa kohti. Kaamasmukassa oltiin joskus iltapäivästä ja bussi jätti sovittuun risteykseen. Heti alkumatkasta vastaan tuli pariskunta pois vaellukseltaan ja hetken juttelun jälkeen selvisi, että olimme kohdanneet aikaisemminkin: Sokostin ja Ukselmapään välissä syksyllä 2013! Alkumatkasta sää oli vielä pilvinen, mutta vaihtui koko ajan vain tiheämmäksi sateeksi eli sadekamppeet sai kaivaa päälle parin tunnin jälkeen. Alkumatkan seurasimme mönkijäuraa, jonka loputtua suunnalla Sarajohkan varteen. Tarkoitus oli telttailla Garegasgeazejarvin rannassa. Sinne päästiinkin (tai oikeastaan hieman ylemmäs joen varteen), mutta suorämeen sijaan olisi kannattanut kulkea hieman ylempänä tunturirinteessä vähemmässä aluskasvillisuudessa ja lätäköiden kierrolla. Lähtökiireessä osa varusteista ei ollut vesitiiviisti pakattuna. Seuraava päivä kuivasi.

3.9 Garegasgeazejarvi- Stuorraäyrtsi
3.9 Aamu avautui aurinkoisena ja päivä oli suorastaan lämmin. Garegasgeazejarven  eteläpuolelta noustiin ylös tunturiin Oadatmohcohkkaa kohti. Samalla suunnalla Jeageloijarvin eteläpuolta pitkin kohti Tirron "posti"polkua. Polku löytyikin, mutta katosi Nirvajoen kohdalla, jossa pidettiin ruokatauko. Ylempänä tunturissa matkalla Stuorraäyrtsille polku erottui taas paremmin. Laskeuduttaessa kanjoniin tuli vastaan ensimmäinen vaeltaja kahden koiran kanssa. Kanjonissa tavarat jäi poroaidalle ja käväistiin kävelylenkki Stuorraäyrtsin tuvalla taukoineen. Tuvalla oli yksi vaeltaja. Itse  yövyimme Stuorraäyrtsin kauniilla lammilla , tuvan lähistön huonon vesitilanteen vuoksi. Koko kanjoni oli täynnä kirkkaita lampia, jotka kimaltelivat ilta-auringossa ja pakkohan siellä oli pulahtaa.
3.9 First morning after rain. Garegasgeazejarvi in background.
3.9 Beautiful hiking day and happy hiking dog
3.9 Old Tirro trail
3.9 Stuorraäyrtsi beautiful lakes
3.9 Tent camp
3.9 Our very curious friend in camp
4.9 Stuorraäyrtsi-Giellajohka
4.9 Edellisenä päivänä tuli käytyä Stuorraäyrtsin länsipäädyssä ja tänään oli tarkoitus tutustua itäpäätyyn. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä joen pohjoispuolella, mutta virtaavan joen ylitys kahteen kertaan tunuti epämiellyttävältä ajatukselta ilman sauvoja ja crokseja. Aamupäiväretki suuntautui siis kanjonin pohjalla itään. Itäpäädyn lähellä noustiin vinottain takaisin päin katsomaan maisemia ylhäältä. Hienolta näytti! Matkalla huiputettiin joku tunturi ja sitten suunnattiin melko pahaa louhikkoa alaspäin leiripaikalla odottaneelle rinkalle. Ruokatauon jälkeen matka jatkui Tirron polkua tihkusateessa. Vastaan tuli kolmen vaeltajan porukka, joka piti Giellajohkan ylitystä epämiellyttävänä. Jo edellisenä päivänä vaeltaja oli varoitellut Giellajohkan syvästä ja virtaavasta ylityksestä. Varsinaista suunnitelmaa yöpymispaikasta ei ollut, mutta sateessa matka sujui joutuisasti. Karttaa ei viitsinyt tihkusateessa turhaan avata ja polkukin muuttui varvikossa epäselvemmäksi. Niinhän siinä kövi, että reippaalla vauhdilla kuljettiin poronpolkuja ihan omaan suuntaan. Giellajohka löytyi pienen harhailun jälkeen eli joki oli oikea, mutta kartalta oltiin hukassa. Jokatapauksessa joesta olisi mentävä yli ja hakemalla löytyi hyvä kohta S-mutkasta, jossa virtaavimmassa kohdassa joen päälle oli kaatunut koivu. Vesi ylettyi rinkan alla olleeseen makuualustaan eli Sola joutui uimaan. Virtaus oli sen verran voimakas, että se ajautui koivun toiselle puolelle. Maalle nousemisessa oli siis hieman säätöä hihnan kanssa. Ylityksen jälkeen olo oli helpottunut, vaikka sijainnista ei vieläkään ollut tietoa. Mieli olisi tehnyt lähteä nousemaan rinnettä, mutta onneksi järki voitti. Teltan pystytyksen , kuivien vaatteiden ja ruoan jälkeen olo oli parempi. Rinkassa oli koko alueen kartta, josta löytyi potentiaalinen sijaintikohta n. 1,5 km sivussa polulta. Tiedusteluretki ja kompassin tutkiminen vahvistivat paikan tulostekarttojen ulkopuolelle.

4.9 Stuorraäyrtsi


4.9 Rain and Sola's backbaking "raincoat". It was good, because dog wasn't so wet.
4.9 Wet Sola after crossing Giellajohka

5.9 Giellajohka-Kuarvikozza
5.9 Aamulla teltta jäisten vesipisaroiden peittämä. Päivästä tuli aurinkoinen, mutta tuulinen. Koska Tirron polkulta oltiin jo sivussa, kuljettiin omia reittejä suunnistaen ylöspäin. Tunturihuippuja pitkin kulkiessa maisemat näkyivät hienosti. Tirron polulle päädyttiin Piakananäytsillä. Helppokulkuinen sola tunturien välissä. Vuomajoki oli helppo ylitettävä ja sen rannassa oli hyvä pitää ruokatauko. Tirron polkua mukaillen jatkettiin alueen korkeimman tunturin Kuarvikozzan juurelle. Ylimmän lammen länispuolelta löytyi mukava hieman suojaisa leiripaikka. Tuuli alkoi yltyä, joten teltan sai kiinnittää kunnolla. Kuarvikozzan huiputus sujui kirkkaassa, mutta erittäin tuulisessa säässä. Etelässä näkyin isot lampien laikuttamat suoalueet, idässä Peltojärvi ja pohjoisessa tunturijonoja. Maisemia olisi voinut ihailla kauemminkin, mutta tuulessa ei voinut jäädä paikalleen. Illan ohjelmaan kuului leirilammessa pulahtaminen ja ruoan valmistus. Seuraavan päivän vilja/kasvispihvit tuli paistettua valmiiksi ja ylimääräiset rasvat kulutettua näkkäriä paistamalla. Iltapalaksi vielä riisipuuroa kuivatuilla omenalastuilla ja kanelisokeriseoksella. Auringon laskiessa näkymät ylhäältä leiripaikalta olivat hienot etelän suoalueille punaisen taivaan alla. Tuuli riepotteli illan aikana telttakangasta melko kovin.
5.9 Giellajohka, last evening deep cross place
5.9 Break somewhere near Piakananäytsi
5.9 Landscapes from Kuarvikozza: Peltojärvi
5.9 Landscapes from Kuarvikozza: South. Weather was windy,

5.9 Tent
6.9 Kuarvikozza-Peltojärvi-Peltoaivi
6.9 Aamulla sää oli tyyni ja aurinkoinen. Tunturirinnettä ja suota pitkin päädyttiin Peltojärven rantaan ja jätettiin Tirron polku taakse. Rannassa oli useita leiripaikkoja ja rinkka & muut varusteet jätettiin lähelle Vuomalahtea evästauon jälkeen. Tarkoitus oli tehdä kävelyretki Peltojärven rannoilla. Heti seuraavan kumpareen takana oli vaeltajaporukka leirissä. Hetki meni, että tajusi kyseessä olevan tuttua huskyporukkaa! Siperianhuskyt Urho ja Kingis odottelivat kauempana rannasta. Hetken juttelutauon jälkeen jatkettiin Solan kanssa Vasaraniemen kierrolle. Rannat olivat upeita ja samoin maisemat Peltojärven toiselle puolelle. Ennen Vasaraniemeä oli pitkä hiekkaranta, jonka keskellä oli laguuni. Ylityksessä kengät oli pakko ottaa pois, mutta aurinkoisella hiekalla paljain jaloin kulkiessa sai tuntea olevansa oikealla rantalomalla :) Hiekkarannan punainen hiekka jäi arvoitukseksi. Iltapäivällä palattiin rinkalle ja oli ruokatauon aika. Sää oli mitä mainioin ja koska seuraavalle päivälle oli luvassa sumua ja vettä jatkettiin eteenpäin. Peltoavin tunturi olisi kivempi ja hienompi ylittää aurinkoisessa säässä kuin sumussa suunnistaen. Vuomajoen ylitys oli pakko tehdä hieman kauempana rannasta. Joen vastarannalla törmättiin taas jo aamupäivällä nähtyyn porukkaan. Sola oli varmaan seurannut heidän hajujälkeään, kun osuttiin samaan ylityskohtaan. Kartta sai loppupäivän olla rinkassa ja maisemista nauttien kierreltiin tunturien ylärinteitä Peltoaivin huipulle. Huipulta näkyi sama puolipallon muotoinen tunturi Norjassa? kuin mikä oli jäänyt mieleen matkalta Paistunturien Kuiville. Huipulta laskeuduttiin kohti pohjoisrinteen lampea, joka näkyikin jo kauas. Iltahämärässä löytyi hyvä leiripaikka lammen keskikohdan niemestä.
6.9 Good morning, Sola near tree
6.9 Peltojärvi (c) Sarah Monten
6.9 Holiday beach, red sand on left
6.9 Wonderful place
6.9 Top of Peltoaivi
6.9 Highest top is Kuarvikozza. There we were at morning and walking Peltojärvi -lake and Vasaraniemi on left.
6.9 Next tent camp is there: center of nearest lake.
7.9 Aamulla sää oli kostea ja utuinen, mutta mihinkään ei ollut tarvetta lähteä. Todellinen lepopäivä. Uni maittoi teltassa. Aamupäivällä kierrettiin sumussa telttalampi ja kerättiin mustikoita sekä ihmeteltiin luontoa. Lammen rannasta ei voinut lähteä kauas, koska sumussa ei välttämättä olisi löytänyt takaisin teltalle. Myöhemmin käytiin ihmettelemässä isoa hiekkaharjua lammen vieressä. Päivä kului lammessa uidessa, teltassa makoillessa, lettuja paistaessa (kera mustikoiden), karttaa tutkaillessa ja harjulta sai puhelinyhteydenkin. Kingis ja Urho porukkoineen tulivat myös yöksi samalle lammelle sen pohjoispäätyyn.
7.9 Wet but beautiful also
7.9 Tent is other side of the lake
7.9 Walk photos
7.9 Nature sand near lake

8.9 Peltoaivi-Veajetlattu
8.9 Viimeinen kokonainen päivä tunturissa. Aamulla pistäydyttiin naapurileirissä. Sola oli kovin innokas leikkimään huskypoikien kanssa. Siitä jatkoimme Peltojoen vartta Lahtisen kämpälle. Kämppä oli kooltaan hyvin pieni, mutta sieltä löytyi paljon tutkittavaa. Joen varressa oli hyvä pitää ruokatauko ja jatkaa taas eteenpäin jokivartta. Jossain vaiheessa polku muuttui suoksi, jossa kuitenkin oli ihan ok kävellä crokseilla. Hansin polun liittymä (ensimmäiset polkumerkit koko reissulla) meni ensin ohi, mutta palattiin polulle ja noustiin sitä ylös. Hansin kodalla pisettiin pieni tauko ja sitten huiputettiin Jeageloaivi. Yö vietettiin Veajetlattu-lammen rannassa.
8.9 Lahtinen
8.9 Hans' tipii
8.9 Tired Sola on the top of Jeageloaivi
8.9 Some autnum colors
9.9 Veajetlattu- Muotkaruoktu
9.9 Pienessä tihkusateessa Muotkaruoktua kohti viimeiset kilometrit. Sola nukkui tyytyväisenä Muotkaruoktun pihassa turistien kuvatessa sitä. Bussia odotellessa aika kului tuvassa myös sinne tulleen tutun porukan kanssa. Saatiin kuulla Hansiltajopa onnittelulaulu saameksi! Solan kanssa jatkettiin bussilla Rovaniemelle. Siellä majoituttiin teltassa Ounasjoen varteen leirintäalueelle, jossa oli kiva päästä suihkuun ennen seuraavan päivän seminaaria.
9.9 Last tent camp

9.9 Muotkaruoktu and Sola under trees

9.9 Different tent camp in Rovaniemi city
10.9 Aamulla pienen kävelylenkin jälkeen tavarat kasaan ja suunta Rovaniemen keskustaan hotellin pihaan. Sattumalta reissun ajoitus osui juuri yksiin Royal Canin Musherseminaarin kanssa. Pihalla näkyikin tuttua väkeä, mushereita eri pohjoismaista. Jenni majoitti ystävällisesti Solan autoonsa luentojen ajaksi. Hotelliaamupala ja ruoat maistuivat erityisen hyvältä vaelluksen jälkeen. Luennoitsijat olivat hyviä ja uutta oppia ja ajateltavaa tuli paljon. Ajatuksia siitä, mitä voisi kokeilla treenikauden alkaessa. Seminaarin jälkeen pyörähdettiin Jennin ja Solan kanssa Rovaniemen kansainvälisillä markkinoilla. Jenni kuskasi meidät vielä juna-asemalle odottamaan iltajunaa. Kiitos Jennille "autolainasta"! Viikon vaelluksen ja päivän englanninkielisten luentojen ja keskustelujen jälkeen olo oli väsynyt, mutta onnellinen. Kotona oltiin sunnuntaina aamupäivästä.