Lunowa's blog: December 2016

23.11over 16 years old Nome got lost. He was found in deep cave after 8 hours searching. Luckyli Nome's condition looked much better after some hours resting.

In december Geea had her10.th birthday- She was in a little surgery, but there were some problems in improvement. Finally after about month rest, Geea was normal energy husky.

Also in december Siina and Sola were hiking with friends Rina, Enne, Lysti and their owners Suvi and Kata. Trip was cold, but sunny.
___________________________________________

23.11 aamulla reilu 16 v. Nome katosi ja vieläpä 2m aidalla aidatusta juoksutustarhasta Riitan ja muiden koirien leikkiessä samalla alueella. Sitä ei tuntunut löytyvän mistään, vaikka muut koiratkin saivat jo ruokaa. Riitan oli aamulla pakko lähteä töihin, joten Antti lähti jatkamaan etsintöjä. Koko juoksutustarhan (n. 4000 m2) haravoimisen jälkeen, Antti käveli ja ajeli mönkijällä kaikki tutut reitit läpi. Oli vaikea uskoa, että Nome, joka ei ikinä ole lähtenyt pihasta, karkaisi nyt 16 v. iässä aitauksesta, josta kukaan nuorempikaan koira ei pääse karkuun. Kun Nomesta ei vielä puolen päivänkään mennessä ollut mitään havaintoa, Antti soitti löytöeläinpaikatkin läpi. Sää oli kylmä, joten pelkona olisi, että sisäkoirana oleva Nome paleltuisi. Naapuruston hevosaitauksistakaan ei löytynyt Nomea (jos joku olisi potkaissut sitä?), eikä kenelläkään naapureista ollut koirasta havaintoja. Riitta palasi töistä etsimään vanhusta ja samoin Anne. Vielä kertaalleen juoksutustarhaan läpikäydessä tiheästä kuusikosta löytyi koirien kaivama normaali kuoppa, joka oli jo monesti käyty läpi. Sen sivusta lähti kuitenkin onkalo, joka oli kaivettu varsin pitkälle ensin sivusuunnassa ja sitten alaspäin. Nome oli maannut 8h tuon luolan pohjalla. Se oli todennäköisesti nuuhkinut jotain onkalosta, ja kun ei päässyt kääntymään, jatkanut luolaa eteenpäin. Takaisin nouseminen ei vanhukselta ollut onnistunut, vaikka se oli jäljistä päätellen kovasti yrittänyt. Luola oli sen verran pitkä, ettei sinne ihmisenkään ollut helppo mennä pelastamaan. Luolaan kaivautumisen ja Nomen houkuttelun jälkeen Antti kuitenkin onnistui saamaan Nomen kaulapannasta otteen ja sai kiskottua Nomen ylös. Nome oli kylmissään ja väsyneen koiran jalat eivät kantaneet. Lämpmässä hunajavedellä juotettuna ja illalla jo ruokaakin syödessä Nomen olo parani ja se alkoi olla omaitsensä. Sanomattakin selvää, että onkalo on nyt tukittu.

Marraskuun parin viikon talven aikana koiria tuli treenattua melko aktiivisesti Sepen lähdöstä huolimatta. Lumien sulaessa treenimotivaatio laski ja hieman tuli kyseenalaistettua, tulisko talvikauden kilpailuista yhtään mitään vai treenailisiko vain koirien ja itsensä iloksi.

Geea täytti joulukuun alussa 10 v. Samoihin aikoihin se kävi eläinlääkärissä selässä olleen patin vuoksi ja samalla tehtiin perustarkastus. Patti oli kasvanut varsin nopeasti, joten se leikattiin ja virkeä Geea joutui sairaslomalle. Kaikki sujui hyvin ja patti todettiin hyvänlaatuiseksi, mutta juuri tikkien poiston ja suojatakin käytön lopettamisen jälkeen Geea sai raavittua haavan pahasti auki. Päivystyksessä haava saatiin paikattua uudestaan ja sairasloma alkoi alusta.

Joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna Siina ja Sola pääsivät mukaan päiväretkelle Rinan, Ennen, Lystin, Suvin ja Katan kanssa. Reitti kulki pitkin lumista ilvesreittiä Sammallammen ja Kerityn rantaa. Sää oli kunnolla pakkasella ja aurinko paistoi. Kaasu toimi kovasta pakkasesta huolimatta suht hyvin kookosriisipuuron tekemisessä. Vesipullot olivat jäässä, mutta onneksi saatiin termarista lämmintä glögiä. Retken lopussa suunnattiin Kivijärven laavulle. Nuotion sytyttäminen hieman kesti, mutta Katan kärsivällisellä yrittämisellä saatiin sopivat tulet. Piparitaikina ja muffinssikakut eivät oikein paistuneet. Taikinaisenakin olivat ihan hyviä. Illan hämärtyessä suunnattiin laavulta kohti autoja.

Joulukuun toisena viikonloppuna käytiin perinteisesti Messarissa koiratapahtumassa. Kiva oli nähdä tuttuja ja tarttui koirillekin mukaan kaikenlaista.