Sunday 15 September 2013

Hiking in UKK-national park

24.8-1.9 Anne was in Lapland, Urho Kekkonen national park with Kaima. They hiked about 130 km. Kaima was good trip company. Weather was nearly warm and sunny, only one day was a little storm.

24.8 From Helsinki to Rovaniemi by train
25.8 Rovaniemi-Kiilopää by bus. Hiking Kiilopää-Rautujärvi-Lankojärvi
26.8 Hiking Lankojärvi-Sotavaaranoja-Sarvioja
27.8 Hiking Sarvioja-Partiisikuru (Paradise)-Pirunportti ()-Top of Ukselmapää, Lumipää and Riitelmäpää-Sokosti-Rappanan kammi
28.8 Rest day.Hiking Rappanan kammi-Luirojärvi and a little day trip near Luirojärvi
29.8 Hiking Luirojärvi-Tuiskukuru-Suomuruoktu
30.8 Hiking Suomuruoktu-Suomun latva- Top of Niilapää and Kiilopää- Niilapää's hut
31. Hiking Niilapää-Kiilopää and back with bus an train.
________________________________________________

Annella oli taas vuorossa perinteinen Lapin syysvaellus. Vaelluskaveriksi pääsi tänävuonna ikäjärjestyksen mukaisesti Kaima. Suunnaksi otettiin UKK-puisto, jossa ei ole vielä tullut seikkailtua.
Etelästä lähtiessä Koilliskairaan on hyvät julkiset yhteydet eli yöjunan jälkeisenä päivänä pääsee jo vaeltamaan lähes täyen päivän.
 Säät suosivat reisussa. yhtä ukkoskuuroa lukuunottamatta. Se muutti hieman reittisuunnitelmia ja päivistä tuli melko pitkiä paitsi keskiviikkona. Yhteensä kilometrejä taisi kertyä n. 130km.
UKK-puiston erämaaosassa ei ole merkittyjä reittejä, mutta polkuja risteilee alueella. Välillä pääsi hieman suunnistamaankin varsinkin kun liikuttiin polkujen ulkopuolella metsässä ja avotunturissa. Polut olivat helppokulkuisia, samoin maasto huippujen kivikkoja lukuunottamatta. Erinomaista maastoa siis koiran kanssa kulkemiseen.
Kaima pärjäsi reissussa erittäin hyvin. Se nautti patikoimisesta, mutta tauoilla siirtyi välittömästi lepäilemään. Jokien ylitykset tai oikeastaan mikään muukaan ei aiheuttanut ongelmia. Varmuuden vuoksi reppujen paino oli aavistuksen normaalia kevyempi ja kortisonia se sai päivittäin alkumatkan köhimiseen jälkeen. Loppumatkasta anturat olivat hieman herkät.

24.8 Witsin agilitykisojen ja koirien lenkityksen jälkeen lähdimme Riitan kyydissä ensin Helsinkiin. Junaa piti vaihtaa Tampereella ja koska vaihtoaika jäi hyvin lyhyeksi, Kaima pääsi ulkoilemaan vasta yöllä Kokkolassa. Lemmikkihytissä matkustaminen sujui hyvin.
25.8 Aamulla oltiin Rovaniemellä ja matka jatkui bussilla Kiilopäälle. Perillä oltiin puolenpäivän aikaan. Vielä viimeiset säädöt ja pakkaukset, yksi reppu säilytykseen päärakennukselle ja sitten reissuun. Alussa kuljettiin melko leveää väylää Rautulammille. Saatiin jo nauttia avotunturistakin ja reissun tavoitetunturit näkyivät horisontissa. Rautulammelta jatkettiin metsäisempää polkua pitkin Lankojärvelle yöksi.
After some kilometers mountains at horisont. There we will go. 

26.8 Lankojärveltä suunnattiin ensin Porttikosken siltaa kohti ja siitä jatkettiin karttaa ja kompassia käyttäen umpimetsässä Sotajoukkojenojan nuotiopaikalle. Nuotiopaikalla pidettiin ruokatauko ja kuljettiin polkuja pitkin Sarviojalle. Kaima auttoi oikein kivasti nousuissa. Sarviojalla teltta saatiin pystyyn sopivasti juuri ennen sadetta. Kämpän ympäristössä oli paljon väkeä ja tavattiin muitakin retkikoiria. Iltalenkillä käytiin huiputtamassa omia reittejä pitkin Kaarnepää. Sieltä näkyi hyvin seuraavan päivän kohteet.  Kännykkä oli siirtynyt Venäjän verkkoon ja aikakin tunnin eteenpäin.
Hiking in easy terrain without trail and with map & compass.

Resting in Sarvioja. It was raining a little.


27.8 Kännykkätietojen mukaan päivästä pitäisi tulla aamun tihkusateesta huolimatta kaunis. Matkaan päästiin edellisiä aamuja aikaisemmin. Polkua pitkin suunnattiin ensin Paratiisikuruun syömään. Kierrettiin kuru läpi ja kerättiin jälkiruoaksi mustikoita (kuumaan veteen lisättynä niistä tuli vähän kuin mustikkakeittoa :P). Paikka oli hieno, vaikka vesiputous olikin kovin pieni kuivuudesta johtuen. Seuraavaksi oli edessä reissun ehdottomasti rankin nousu täydessä vesilastissa. Vettä ei olisi saatavissa mistään kuin vasta illalla. Rinkat jäivät Ukselmapään rinteeseen ja käytiin katsastamassa Pirunportti. Sitten huiputettiin Ukselmapää, Lumipää ja katsastettiin Lumikuru. Säätietojen mukaan seuraavana päivänä olisi iltapäivästä tiedossa sadetta, ukkosta ja salamointia. Suunnitelmat muuttuivat ja jatkettiin vielä Riitelmäpään kautta Sokostille, seudun korkeimmalle huipulle. Partiisikurun yläpuolelta lähtien matka oli ollut pääasiassa suht helppoa etenemistä tunturinummella, mutta viimeiset kilometrit ennen Sokostia olivat melko kivikkoista. Sokostille on helppo löytää, kun suuntasi kokoajan hupun viereistä kännykkämastoa kohti. Ensin tutustuttiin siis mastoon, aurinkopaneelisysteemiin ja huoltomajoihin. Siitä viimeinen rutistus huipulle. Huipulla  tuuli oli laantunut ja ilta-aurinko paistoi mukavasti. Siellä pystyi siis viettämään hyvin aikaa.Yöksi laskeuduttiin alas sympaattiselle Rappanan kammille juuri kun alkoi hämärtää.
Pause somewhere  near Paratiisikuru ("Paradise gorge"). (c) unknown hiker

From there we come. Paratiisikuru on right.

Sometimes it was a little bit rocky.

Pirunportti ("devil's gourge") on  background

On the top of Sokosti, the highest top of area

Kaima rest on the top of Sokosti in sunny weather.

28.8 Edellinen päivä oli ollut melko rankka ja pitkä, joten yö nukuttiin teltassa ilmeisesti todella hyvin. Aamulla vieraskirjasta selvisi, että  parin metrin päässä kammissa oli käyty aikaisin aamulla. Kaima ei ollut nostanut edes päätään. Päivän etappi olisi lyhyt siirtymä Luirojärvelle. Matkalla oli Metsähallituksen uuden innovaation mukaisesti rakennettu silta. Harjaterässillassa on varmasti omat etunsa, mutta koiran on siinä aivan mahdoton kulkea, koska tassut mahtuvat harjaterästen väliin. Luirolla laitettiin teltta pystyyn ja syötiin järven rannalla upeissa tunturimaisemissa. Koska sää ei näyttänyt vielä lainkaan huonolta, lähdettiin päiväretkelle Luirojärven rantaa. Noin 3 km kohdalla pilvet alkoivat tummumaan. Sade ja ukkosmyräkkä alkoivat juuri teltalle palattaessa. Tosin Luirojärven ylityksen jälkeen sai loppumatkan juosta paljain jaloin. Ilta kului teltassa ja Luirojärven saunalla saunoessa. Mitä luksusta vaelluksella!
Lake Luirojärvi

29.8 Aamulla uni maittoi sekä koiralle että vaeltajalle pitkään. Ensin suunnattiin Tuiskukurulle ruokailemaan. Matkalla pistäydyttiin katsomassa Sokostia Ampupäiden huipulta. Seuraava tauko oli Kustunlammen laavulla grillaamalla vaahtokarkkeja. Laavu oli nimestään huolimatta hienossa ympäristössä. Illaksi leiriydyttii Suomuruoktulle, jossa oli taas enemmän vaeltajia paikalla. Kaima sai vaeltajaporukalta ylimääräiseksi iltapalaksi puolikkaan kattilallisen pastaa. Hyvin meni hyötykäyttöön ainakin Kaimasta.
Break in Kustunlampi. (c) unknown hiker

30.8 Aamulenkillä tutustuttiin Suomuruoktun juuri kunnostettuun museokämppään. Lisäksi kuljeskeltiin kiemurtelevan Suomujoen vartta. Rinteiden pohjalla joki vaikutti pieneltä, mutta tulva-aikaan on varmasti toisin. Teltan pakkaamisen jälkeen kuljettiin helppoa ja aavistuksen tylsää mönkkäriuraa Suomulatvan laavulle. Siellä piettiin pitkä ruokatauko. Puissa alkoi näkyä jo hieman merkkejä ruskasta. Iltapäivällä noustiin omille reiteille ja huiputettiin Niilapää ja Kiilopää. Porotokan läheisyydessä oli hyvä treenata luoksetuloja, kunnes porotkin kiinnostuivat rapisevasta namipussista. Koko tokka tuli kohti ja Kaima pelasti tilanteen päästämällä muutaman säälittävän haukahduksen (!). Porot jättivät meidät rauhaan. Kiilopään huipulta pääsisi helposti ihmisten ilmoille, mutta palattiin kuitenkin "erämaahan". Niilapään kämpän läheisen kodan lähistölle. Samaan rauhalliseen paikkaan tuli leiriytymään myös luokallinen oppilaita. Hyvin nukuttiin kuitenkin hieman syrjemmällä. Illalla kämpällä pari saksalaista kertoi edellisenä yönä olleen n. -5C pakkasta.
Suomujoki river

Easy to hike, soewhere near Niilapää

31.8 Aamulla palattiin mönkkäriuraa sivistyksen pariin. Kaima sai odotella Kiilopään pihalla tavaroiden hakemisen ja suihkun ajan rinkkaa "vartioiden".  Kiilopään viereisen joen toisella puolella näkyi nuotiopaikka, johon siirryttin ruoanvalmistukseen postikorttien kirjoittamisen jälkeen. Vielä sai fiilistellä hetken luonnossa. Iltapäivällä lähdettiin bussilla kohti Rovaniemeä. Matkustajia oli vähän, joten kerettiin pysähdellä ja pitää ylimääräisiä taukoja. Juna-asemalla ulkoiltiin ja Kaima sai ruoan ennen junaan siirtymistä. Kotimatka Helsinkiin yöjunalla sujui lemmikkihytissä shar pein, landseerin ja leonbergin seurassa. Kaima jännitti aluksi hieman isoa leonbergiä, mutta väsyneenä rentoutui sitten nukkumaan aamuun asti.
Last lunch in forest, river and Kiilopää hotell on background

No comments:

Post a Comment