______________________________________________________
Yleisön ehdotuksesta ja myös ohjaajalle muistiin olisi aina joskus tarkoitus hieman kirjoitella Sepen (ja Annen)toko- eli tottelevaisuusharrastuksen vaiheista. Tokoa harrastamattomalle ehkä hieman tylsää sepustusta ja tokoa harrastavien silmiin taas hieman koheltamiselta vaikuttavia treenikertomuksia. "Ei me oikein osata, mut kaikkea yritetään"
Ensimmäisellä kerralla on tietysti paljon kerrottavaa eli pahoittelut pituudesta.
Sepen kanssa aloitettiin kevään jälkeen taas ohjatussa ryhmässä syyskuun alussa kerran viikossa. Normaalisti itsekseen tulee treenattua suunnitellusti kerran pari viikossa ja jotain pientä satunnaisesti. Ennen kilpailuja treenattiin kuitenkin melko ahkerasti itsenäisesti eri paikoissa, mutta kilpailuiden jälkeen pidettiin viikko täyslepoa ja samoin Annen Lapin reissun ajan.
Kilpailuiden jälkeen seuraamisessa on keskitytty jatkuvaan kontaktin pitämiseen. Sepeä on palkattu tiheästi taskusta valppaudesta ja keskittymisestä. Seuraaminen onkin taas parantunut tarkkaavaisemmaksi. Ohjaaja yrittää olla sallimatta pienintäkään koiran katseen herpaantumista ja keskittyä käsien liikuttamiseen normaalisti (sekä katsoa eteen, olemaan höpöttämättä koiralle kokoajan jne.)
Paikallaoloissa on siirrytty pääasiassa siihen, että ohjaaja menee piiloon. Porukkatreeneissä häiriötä on hankittu muista koirista ja koirien lähellä on heitetty palloja, papereita ja kapuloita piilossaolon aikana. Kaikki paikallaolot ovat sujuneet hyvin, mutta varsinkin kovassa häiriössä pää liikkuu paljon. Sepe katselee mielellään ympäristöä, joka voidaan tulkita levottomuutena. Katseen pitämistä ja vinojen piilojen suorassa pysymisen vahvistamiseksi on noin 5 m Sepen eteen jätetty kumipallo ja lopussa palkattu lähettämällä se leikkimään pallolle. Pallo toimii yllättävän hyvin liikkeessä motivointina. Vaikka viereisillä koirilla olisi kinkkusuikaleta samalla etäisyydellä edessä palkkana, Sepe hakee rivistä pallon leikkituokiota varten.
Jäävien liikkeiden (liikkestä seisominen ja maahan)sekä paikallaolon ohjaajan käyminen koiran takana ovat vielä hieman epävarmoja. Hitaalla vauhdilla ja kaartamisella onnistuu. Seisomisessa näyttää toimivan koiran sivuuttaminen "väärältä" puolelta (joka sääntöjen mukaan on myös sallittua).
Kaukokäskyjen liikeratoja on harjoiteltu viime talvena sillon tällöin. Nyt on alettu treenata niitä ahkerammin ja istu-maahan-istu jne. sujuu jo pienen etäsyyden päässä ohjaajasta.Ylös nousut ovat hyviä, mutta yllättäen maahanmenossa Sepe yrittää työntää takajaloillaan itseään eteenpäin joskus.
Hyppyesteellä on harjoiteltu avointa luokkaa varten esteen takana istumista. Sepelle tuntuu olevan vielä hieman epävarmaa, saako/pitääkö hypyn jälkeen todellakin istua. Käsiavulla on alkanut ymmärtää nopean istumisen merkityksen. Vaikka huskyilla ponnistusvoima on yleensä hyvä, toiveena olisi saada Sepe istumaan hieman nykyistä kauemmas esteestä.
Luoksetuloissa keskitytään nyt hyviin nopeisiin, mutta tarpeeksi ennen ohjaajaa hidastuviin suorituksiin. Koska isumassa pysymistä on palkittu ahkerasti, liikkeelle lähteminen tuottaa välillä hieman ongelmia. Pysäytystä on otettu "tule"-käskyllä sekä käsimerkillä heittämällä kumipallo tai vapauttamalla takapalkalle. Pallon heittoa on leikitty aikaisemminkin, joten pysäytys on terävämpi, mutta takapalkallakin idea alkaa hahmottua.
Noutoa on harjoiteltu oikeastaan pennusta asti. Kotipihalla liike saadaan tehtyä. Tosin istumisessa tarvitaan kovaa kannustusta. Muualla nouto onkin sitten selväti heikompi. Yritetään siis vahvistaa liikettä kotioloissa ja siiryä pienin askelin eteenpäin muualla. Koska Sepe on hyvin ahne, nouto on opetettu pelkien kehujen avulla (palkkauksena nami ei ole toiminut, koska palkka tulee vasta kapulasta irroitettua, jolloin Sepe tiputtaa aina vain aikaisemmin namin toivossa). Nyt kun pito on kotona varmaa, namit onn otettu välillä mukaan pitoharjoitteluun.
Treeneissä on edellä olleiden lisäksi otettu syksyllä ruutua. Keväällä tehtiin paljon merkkiä ja ohjattua noutoa siitä tennispalloilla. Merkin vahvuus näkyy ruudussa, jos käytössä on alusta. Yleensä Sepe tarjoaa ensin kaikki tolpat, mutta toistojen myötä ruutu onnistuu. Pallo on näkyvämpi ja sillä vauhtia ja suoria onnistumisia tulee enemmän. Alustalla vaan päästään lähemmäs lopullista ideaa, koska Sepe osaa pysyä sillä käskystä seisomassa ja (välillä) mennä maahan.
No comments:
Post a Comment