Lunowa's blog: Gold Rush Run -race

1-2.4.2016 Gold Rush run was last season's last race and only 5 dogs race.
Trail 2*45km, Anne was musher

Siina-Sola
Taiku
(Yepla)-Sepe

Time 2*2:35:21 (same time both days!), result 14/23 (siberians 3./8)
2.nd prize from sled dog racing test (REK2)

Yepla had problems after first kilometers and was in sled or run (not pull) in team over 40 km... Second day normal four dogs team. Landscapes were wonderful, but weather a little bit too hot to our siberians. The trail was same to all classes and there were many passings (also head on) without any problems.

Results
_____________________________________________________

Kauden viimeisiin kisoihin suunnattiin pohjoiseen. Matkaan lähtivät kaikki koirat Nome-vanhusta lukuunottamatta, musheriksi Anne ja handleriksi Jukka.

Reissusta tulossa erillinen teksti, joten tässä ainoastaan kisatapahtumat.

1.-2.4.2016 Gold Rush Runin sporttiluokkaan sai osallistua viidellä koiralla. 2* 45km matkalle. Selvää oli, että tiimiin pääsivät koko talven juossut kisanelikko, mutta viides koira tuotti ongelmia. Yepla juoksi edellisenä kautena hyvin, varsinkin Jongunverralla, mutta tällä kaudella se oli ollut hieman vaihteleva treeneissä. Geea juoksi talven treenit tasaisen varmasti aina töitä tehden, mutta iästä johtuen sen nopeus oli aavistuksen hitaampi. Geea ei enää myöskään palaudu seuraavaksi treenipäiväksi pysyäkseen nelikon mukana kunnolla, varsinkaan alkumatkasta. Viides koira toisi kuitenkin apua pidemmällä matkalla (ja erityisesti, jos joku nelikosta loukkaantuisi), joten Yepla pääsi porukkaan mukaan.

Ensimmäisen päivän stratti sujui hyvin kaikki koirat tossutettuina järjestäjien toivomuksesta ja ekan km aikana ohitettiin edelle lähtenyt sh-tiimi. Tämän jälkeen Yepla alkoi jarruttaa seisingistä roikkuen mukana (ei tehnyt ikinä ennen!). Heti alussa oli siis pakko pysäyttää, mutta Yeplalla ei näyttänyt olevan mitään hätänä. Hitaasti jarruttaen ajettiin hieman eteenpäin ja aina kun joku ohitti, Yeplakin juoksi hieman paremmin mukana. Muut koirat työskentelivät kovasti ja ihmettelivät, miksei lähdetä edes muiden peesiin. Parin kilometrin kohdalla oli ensimmäistä kertaa kokeiltava koiran pussitusta ja tietysti lauman isoimmalla koiralla. Tavoitteeksi tuli päästä maaliin, jotta saisi osallistua seuraavanakin päivänä. Yepla oli aivan pirteä ja se ei todellakaan halunnut kyytiin vaan rimpuili. Matka sujui hetken ok ja muut pääsivät rytmiin kunnes Yepla sai revittyä pussin vetoketjun rikki. Onneksi se jäi roikkumaan ylipitkästä seisingistä. Hetken se sai taas juosta hiljakseen valjakossa, kun pussia ei enää saanut kiinni. Juoksu ei kuitenkaan maittanut, joten taas Yepla joutui kyytiin, jossa se pysyi vain kuskin pitäen kaksin käsin ohjauskaaren yli kaulapannasta kiinni. Muut koirat saivat todellakin työskennellä, kun kuskistakaan ei ollut mitään apua Yeplaan keskittyessä. Lopulta vauhti alkoi olla sen verran hidas, että Yeplakin pääsi ravailemaan valjakon mukana. Ei se liinaa kiristänyt, muttei hitaassa vauhdissa laittanut enää jarrujakaan päälle. Maisemista ja aurinkoisesta säästä nauttien meno oli ihan mukavaakin. Viimeinen pitkä ja ajoittain hyvin jyrkkä nousu sai Yeplankin hieman työskentelemään. Tunturin huipulta maisemat olivat hienot! Lopulta päästiin maaliin.

Varikolla kilpailun järjestäjät tarkastivat ystävällisesti Yeplan (ja samalla myös muut valjakon koirat). Mitään varsinaista syytä Yeplan omituiseen käytökseen ei löytynyt. Hieman se vaikutti olleen stressaantunut (pussituksesta?) ja takajalka oli aavistuksen jäykkä, muttei mitään kovin poikkeavaa. Edellisenä vuonna Yepla loukkasi samalla uralla lapansa, joten ehkä se yhdisti tutun paikan ja "pelkäsi" juosta, jos hanki pettäisi ison koiran alla? Toinen vaihtoehto olisi joku kramppi ensimmäisen km rajusta työskentelystä? Tärkeintä kuitenkin, että Yepla oli järjestäjistäkin hyvässä kunnossa ja se myös vaikutti omalta pirteältä itseltään kisan jälkeen. Selvää oli, ettei se enää lähtisi toisena päivänä mukaan.

Tosena päivänä starttiin siis tutulla ja turvallisella neljällä koiralla. Edellinen päivä tuntui hieman painavan jaloissa ja samoin lämmin sää. Koirat juoksivat kuitenkin suht tasaisesti. Heti alussa LD-luokan kärkivaljakot tulivat vastaan ja ohitukset sujuivat mallikkaasti kuten edellisenäkin päivänä. Puolen välin jälkeen takana tullut alaskalaisvaljakko saavutti tiimimme ja sen peesissä ajeltiinkin useampi kilometri sekä ohitettiin joku LD-tiimi. Loppua kohti koirat piristyivät, joten siirryttiin vetämään letkaa. Viimeiset kymmenisen kilometriä tultiin itseksemme. Koirat jaksoivat loppunousun hyvin ja Jorpulipään huipulla oli kannustajiakin. Kameralla ehti ottaa hyvin kuvia ennen viimeistä laskua. Koirat tulivat kuumissaan, mutta pirteinä maaliin. Talviturkkinsa tiputtanut Siina johti hienosti valjakkoa. Sola ei ollut aivan parhaimmillaan (syy selvisi seuraavalla viikolla), muttei sekään huonosti juossut. Aika oli sekunnilleen sama kuin edellisenä päivänä, 2:35:21!

Kilpailu oli mukava päätös kaudelle, vaikka ensimmäisenä päivänä tuntuikin hieman tuskaiselta. Kaikesta säätämisestä huolimatta koirat saivat kokeesta REK2-tuloksen ja sijoitus oli 14/23 (siberians 3./8).

Tulokset