Unofficial obedience test

Sepe & Anne were in unofficial obedience test. Sepe did Open class. In some parts he got very good points ( 3min waiting,  standing, retriving, jump)and some parts without any points. Result was 3.rd prize. After all Sepe worked good after long day.

_______________________________________

Onpa edellisestä toko-kirjoituksesta aikaa... Sepen kanssa on tokoiltu ohjatuissa treeneissä viime viikkoon kestänyttä kesätaukoa lukuunottamatta viikottain. Edistymistäkin on ainakin joissain liikkeissä tapahtunut. Pääasissa ryhmässä treenataan VOI ja EVL-liikkeitä, mutta tähtäimessä on seuraavaksi AVO.

Viikko sitten sunnuntain treenien jälkeen KKK:n hallilla järjestettiin epävirallinen tokokoe. Sepen kanssa olimme (Anne) lähdössä n. 1,5h treeneistä kotiin, mutta osa osanottajista oli perunut tulonsa. Extempore päätettiin sitten osallistua ainakin paikallamakuuseen, jotta muut saisivat isomman erän. Lopulta suoritimme kaikki avoimenluokan liikkeet.

Paikallamakuu 10
Sepen ryhmään osui lauma pikkukoiria ja Sepe ryhmän keskimmäinen koira. Häiriöitä ei 3 min aikana puuttunut. Piilon ikkunasta näin, kuinka viereinen skyenterrieri nousi useampaan kertaan, parsonrusseli pompahti vauhdilla ylös myös pariin kertaan ja liikkuri kävi komentamassa/ohjaamassa myös jotain koiraa. 2 minuutin jälkeen ALO-ohjaajat palasivat koiriensa viereneen ja heille jaettiin pisteet. Sepe katseli kaikkea touhua kiinnostuneena, eikä varmaan huomannut edes ohjaajan poistumista piiloon. Palatessa heilutti häntää, mutta kesti hyvin takana käynnin. Sepe oli ainoa AVO-koira, joka sai täydet :)

Omaa yksilösuoritusta odotelttiin vielä reilu tunti ja 3 tuntia tokokentällä alkoi jo hieman väsyttää koiraa. Kehään päästiin viimeisenä koirakkona. Hihna jätettiin pois jo kehän ulkopuolella, eihän sitä olisi kehässä mihinkään tarvittu.

Seuraaminen taluttimetta 8
Kai ihan ok ottaen huomioon pitkän päivän. Muutamassa kohdassa (lähinnä täyskäännökset) hieman haahuili.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0
Kolme käskyä, vaikka koira oli menossa jo toisella ihan hyvin. Muuten liikkeen suoritus ihan hyvä.

Luoksetulo 0
Lähti tulemaan vasta toisella käskyllä. Ohjaaja unohti kokonaan pysäytyksen, mutta epäilen ettei olisi edes pysähtynyt sellaisesta vauhdista.

Seisominen seuraaminen yhteydessä 10
Kun maahanmeno oli hieman epävarma, niin seisominen on yleensä silloin varma ja niin nytkin. Sepe ei liikkunut laisinkaan koiran ohi sen taakse mentäessä, vaikka ohjaaja meni aivan vierestä.

Noutaminen 9
Kisanomaiseksi suoritukseksi erittäin hieno Sepelle. Odotti lupaa hyvin, vaikka treeneissä tuntuu karkaavan kapulalle ennen käskyä. Pisteen menetys johtui kapulan korjaamisesta suussa. Otti ja kantoi ensin kapulaa etuhampailla varovasti, mutta meinasi tippua ja paransi otettaan.

Kauko-ohjaus 0
Koira oli hieman haluton ja keskittymiskyvytön. Kauko-ohjaus on ollut jo hyvällä mallilla, mutta nykyään käden nostaminen merkitsee luoksetulon pysäytetyksessä seisomista ja sekoittaa sen kaukokäskyissäkin siihen. Ensimmäisessä ylösnousussa Sepe katseli kehän laidalle ja useampien käskyjen ja herättelyn jälkeen nousi seisomaan (paikallaan). Kävin korjaamassa istumaan, alas meni ok, istumiseen tarvittiin taas apuja ja lopussa tarkkaavaisesti maahan. Seuraavalla istumaan nousulla olisi varmaan jo kuunnellut, kun odotteli ohjaajan palatessa selvästi käskyä.

Estehyppy 10
Onneksi lautoja piti lisätä eli Sepeä kerkesi hieman motivoimaan sanallisesti. Aivan hetken näytti jo siltä, että jää seisomaan, mutta muisti kuitenkin istua. Jäi lähelle estettä, mutta ponnisti hyvin yli.

Kokonaisvaikutelma 10
Koiralla ja ohjaajalla oli kivaa. Tekeminen oli vaikuttanut iloiselta.

Suoritusten jälkeen Sepe sai palkaksi narupallon, joka toimii aina kivana palkkana, ainakin silloin jos koira on jo syönyt pussillisen nakkeja parin tunnin sisään.

Pisteet olisivat riittäneet 3.palkintoon. 2. palkintokin olisi ollut mahdollinen, jos maahanmenosta olisi saanut jotain ja luoksetulon olisi tehnyt läpijuoksuna. Kokonaisuutena harjoituskisa meni yllättävän hyvin huomioiden pitkän päivän ja kaikki häiriötekijät.  Kaikki ihmiset ja koirat kehän laidalla ja paikallaolossa olivat Sepelle vieraita. Liikkeiden välillä Sepe katseli kovin merkkitötteröitä. Tuntui siltä, että se odotti koko ajan käskyä rynnätä niille. Ruutua ja merkkiä onkin treenattu melko ahkerasti, joten Sepe tekee ja hahmottaa ne hyvin.
Kisan jälkeen kaikki koirakot saivat vielä käydä tekemässä kisanomaisesti ohjatusti haluamansa liikkeen kehässä. Sepen kanssa kokeiltiin luoksetulon pysäytystä. Eka meni täysillä sivulle juoksuksi, mutta toisella hieman lyhyemmällä matkalla pysähtyi nätisti.

Kiitokset Lauralle ja muille epiksen järjestäjille!

September



Autumn is here. Dogs has started mushing with ATV, but sometimes the weather is too warm and rainy.

Last weekend was Siberian husky club special show. We weren't there, but our breeding Silba (Ristinummen Pikku Hukatar) was showed. She was in open class and judge Sonny Ström gave EXC to her.

_______________________________________________________

Kesä alkaa olla ohi ja syksy tullut. Koiria on vedätetty aina sään salliessa elokuulta lähtien. Hieman on kuitenkin ollut sateinen ja kostea alkusyksy. Nyt kuitenkin alkaa jo tuntua, että koirilla on hieman kuntokin kohonnut. Treeneissä juoksevat kahdeksan nuorinta koiraa. Vanhukset saavat käydä satunnaisilla vetolenkeillä tai juoksutetaan muuten.

Muutkin harrastukset ovat aktivoituneet kesätauoilta. Normi agility- ja tokotreenien lisäksi Siina on käynyt arkitottelevaisuuskurssilla. Osaa sekin nähtävästi jotain, vaikka kouluttamiset ovat jääneet melko vähälle.

Viime viikonloppuna pidettiin siperianhuskyjen erikoisnäyttely. Itse emme Ristijärvelle lähteneet, mutta kasvattimme Silba (Ristinummen Pikku Hukatar) kävi avoimessa luokassa ruotalaisen Sonny Strömin arvosteltavana ja sai ERIn. Arvostelussa oli kehuttu monia asioita esim. ristiä ja toivottu parempaa korvien asentoa ja rintakehää.

Taiku ja Geea oli ilmoitettu viime sunnuntain hyvnkään näyttelyyn, mutta tuomarin muutoksen vuoksi ei sinne lähdetty. Eivätkä koiratkaan olisi olleet oikein näyttelykunnossa: Geealla ei ole vielä laisinkaan pohjavillaa vaan päälikarvaa ja Taiku on kovin hoikassa kunnossa Kaiman juoksujen vuoksi (ruokahalu kadoksissa). Onneksi Kaiman juoksut ovat nyt ohi ja päästään takaisin normaaliin arkeen. Sola ja Witsi tosin taitavat pian aloittaa juoksunsa.

Some memory-card photos from July, Porkkalanniemi.

Taiku and sea

Sepe and her sister Sola + sea wind

Sepe and Taiku with their owner Anne

Nome and Sola

Witsi's agility competitions

1.9 Antti and Witsi were in Purina Arena Syysskabat- agility race. Judges were Miia Laamanen, Zeljko Gora and Hans Fried. All of them had judged in  many countries. There were three difficult courses and Witsi got three disqualifed results. On the other hand she did good work. Last course was best: she did very near zero-result, but jumped last jump wrong side.
_________________________________________________

Silllä aikaa kun Anne ja Geea olivat Lapissa Antti sai pitkästä aikaa treenata Witsin kanssa agilitytreeneissä. Witsi oli vetäjien mukaan mennyt mahtavasti, joten Antti päätti käyttää tilaisuuden hyväkseen ja ilmoittaa sen kisoihin. Lappiin lähti vain ilmoitusluontoinen tekstari.

1.9 Järjestettiin Purinalla kolmella radalla Syysskabat. Ratoja oli kolme, joista ensimmäisen tuomaroi Miia Laamanen. Rata oli haastava, eikä edes tuloksia syntynyt montaa. Myös Antti ja Witsi saivat hylätyn melko alkuvaiheessa rataa Witsin hypätessä yhden hypyn väärin päin.

Toisella radalla Witsi oli vielä paremmassa vireessä. Tuomarina radalla oli kroatialainen Zeljko Gora. Witsi keskittyi hyvin ja eteni vauhdilla. Ensin tippui rima Witsin yrittäessä kääntyä hypyllä Antin ohjauksen mukaisesti ja sen jälkeen kummallakin meni hieman kuviot sekaisin eli hylky myös.

Kolmannen radan tuomaroi Hans Fried Itävallasta. Tälläkin radalla riitti haaasteita monelle koirakolle. Witsi ja Antti selvisivät radasta hyvin, vaikka ohjauskuviot olivat ehkä hieman yksinkertaisempia verrattuna monen muun rataan. Kaikki onnistui, mutta...viimeisen hypyn Witsi käsitti takaa hyppynä (kaksi viimeistähyppyäei täysin suorassa linjassa) eli suoritti sen väärään suuntaan. Taas hylky. Aikakin olisi riittänyt tiukkaan ihanneaikaan eli joka tapauksessa sai olla tyytyväinen suoritukseen. Moni yleisöstäkin puhui jo, että näyttää siltä että husky korjaa potin. Ei ne puuttuvat luvat mahdottomia ole Witsille.

First course: Witsi, Antti and judge Miia Laamanen

Witsi's fan club, Sepe the tourist dog

Ready to second start



Uups!

Last and the best course

Judge and happy Witsi

Saamenpolku

23.8-1.9 Anne and Geea did hiking trip to Lapland. They hiked Saamenpolku-trail and did some other walks to mountains etc. Saamenpolku is in  the North-East (Sevettijärvi and Näätämö). The trail was 90km +30km hiking without backpackings. Weather was very warm and good. Anne and Geea really enjoyed this week, although it takes about 24 hour to go from Helsinki to Sevettijärvi with train and busses.
_______________________

23.8 Anne ja Geea aloittivat vaellusretken pohjoiseen. Torstai-iltana noustiin junan lemmikkihyttiin ja yritettiin nukkua penkeillä yö, vaikka tauot ja toinen koira välillä herättelivätkin.
24.8 Aamulla oltiin Rovaniemellä, josta matka jatkui suoraan bussilla Ivaloon. Siellä odoteltiin muutama tunti ja hypättiin Näätämöön menevään bussiin. Perillä Sevettijärvellä oltiin 18.30 eli 24h matkustusta takana. Ensimmäisenä iltana vaellettiin 9 km hienossa ilta-auringossa Semekurtan ylängön taakse Taukolammen tulipaikalle.
25.8 Ensin lähdettiin tekemään n. 8km pistoreissu poluttomaan maastoon kohti etelää. Vainospäiltä avautui hienot maisemat Vätsärin erämaahan. Teltalla syötiin ruoka ja jatkettiin kantamusten kanssa mukavassa auringonpaisteessa Kovienpoikienlammelle n. 13km. Edellisen laavun vieraskirjassa oli maininta tienoolla liikkuvasta karhusta. Kovienpoikienlammella me tytöt käytiin vielä iltauinnilla :)
26.8 Suunnattiin lämpimässä säässä polkua Näätämöä kohti. Polku oli oikein tasaista ja helppokulkuista varsinkin loppumatkasta. Näätämössä Anne piipahti kaupassa ja sitten jatkettiin Näätämöjoen tulipaikalle mönkijäuraa. Rannat olivat hiekkaa ja vesi matalalla. Geean kanssa testattiin riippusilta ja pienen epäröinnin jälkeen Geea kulkikin siinä ok. Kilometrejä kantamusten kanssa tuli noin 15.
27.8 Taas kauniissa säässä eteenpäin helppoa polkua. Harrijoen ylityksessä vaadittiin hieman tarkkuutta, mutta hyvin päästiin yli kahlaten. Ruoan jälkeen saavuttiin Villavaaran juurelle. Kantamukset jätettiin alas ja kivuttii ihailemaan päälle maisemia. Huipulla oli myös kolmiomittaustorni.  Rinkan kanssa tuli tarvottua noin 21 km. Illalla Roussajärven autiotuvalla tapasimme reissun ensimmäiset ihmiset, kolme kalastajaa.
28.8 oli ensimmäinen pilvinen päivä. Käytiin päiväreissulla 12km Huikkimajoen autiotuvalla. Tunturiylängöllä oli jo ruskaa havaittavissa. Iltalenkillä kävelimme vielä hieman Inarin polkua Norjaa kohti.
29.8 Roussajärven autiotuvalta matka jatkui Iisakkijärven autiotuvan kautta Opukasjärvelle, n.15km. Silisjoen venelossilla saatiin apuja vaeltajapariskunnalta. Geean ensimmäinen venekyyti oli hieman keikkuva kokemus. Opukasjärvellä tavattiin muutama muu vaeltaja.
30.8 Viimeinen päivä erämaassa. Kuljettiin Saamenpolkua noin 13km Sevettijärven kylään ja varattiin mökki vikaksi yöksi. Illalla kierreltiin Koltta saamelaisten perinnekylä-museo, käveltiin kylällä ja käytiin tietysti kylän keskuksessa Sevetin baarilla.
31.8 Aamulla bussi lähti 8.45 Sevetin baarilta. Koko päivä meni matkustaessa. Lauantaiaamuna oltiin väsyneinä Helsingissä.

Takana hieno reissu upeissa ja vaihtelevissa maisemissa. Säät suosi, kun ei tullut pisaraakaan vettä ja lämmintäkin oli. 90km Saamenpolku oli hyvin merkitty ja kulkijoita oli hyvin vähän. Maasto oli helppoa pienillä korkeuseroilla. Mukava paikka siis koiran kanssa vaeltamiseen.
Geean käyttäytyi odotetusti kuin kokenut vaelluskoira. Reppujen kantamista se piti mukavana työnä ja kuunteili tarkasti suuntia polulla. Porot hieman kiihdyttivät Geean vauhtia polkua eteenpäin, mutta polun sivuun se ei niiden perään kääntynyt. Aina kun Geea ei ollut välittömästi valvottuna, se joutui olemaan vaijerissa. Geealla on ikävä tapa tarvittaessa pureskella hihna hyvin nopeasti poikki.


24.8 Samekurtta




24.8 Start to our trip



25.8 On the top of Vainospää, Geea looks to Vätsäri



25.8 Trail between lakes, Kirakkajärvi





26.8 Somewhere after Näätämö-village

26.8 Näätämö-river



27.8 Dinner break after Harrijoki (river)

27.8 On the top of Villavaara, Norway in background




28.8 Break in Huikkimajoki, open cottage

28.8 Evening in Lapland, Roussajärvi

29.8 The first other people take this photo

29.8 Silisjoki and boat-trip over



30.8 This was our home one week

30.8 Some colours are already



31.8 Skolt sami village



31.8 Ready to go home from Sevettijärvi